Näin tehdään ketterää rekrytointia!
Näin TEHDÄÄN modernia, ja ketterää rekrytointia onnistuneesti!
Headhunter-taustani takia verkostoni on todella laaja erikokoisten suomalaisten yrityksien päätöksentekijöistä, ja rekrytoivista esihenkilöistä. Olen myös rekrytoinut satoja ja satoja osaajia headhunterina toimiessani. Jonka takia itselläni on hyvä käsitys suomalaisen rekrytoinnin, ja rekrytointiprosessien kokonaiskuvasta, noin niin kuin pallokentällä.
Meillä Suomessa on ikävän usein tapana nykyään tehdä rekrytoinnista rakettitiedettä, ja rakentaa rekrytointiprosesseja, jotka kestävät jopa puoli vuotta. Samalla sisältäen 6 tai enemmän haastattelukierrosta, kahdet testipäivät, ennakkotehtävät, ja vielä selvitellään, tykkääkö loppusuoran kandit enemmän kissoista vaiko koirista 😉
Mutta juuri kuulin verkostoni kautta, miten yksi moderni keskikokoisen suomalaisen yrityksen yksikön esihenkilö oli suorittanut rekrytointiprosessin, jonkalaisia me tarvitsemme Suomeen enemmän;
Hän rekrytoi uuden myyntipäällikön tiimiinsä, ja prosessi eteni suurin piirtein näin;
✅ Työtarjous kahden haastattelukierroksen jälkeen. Prosessi kesti vain 2 viikkoa. Yksi haastattelu rekryävän esihenkilön kanssa, ja toinen hänen esihenkilönsä kanssa.
✅Työpaikkailmoitus oli kirjoitettu selkosuomella, ilman jargonia ja "näköalapaikkoja". Kertoen selvästi mistä tehtävässä oli kyse, mitä kandilta odotettiin, ja realismin kera.
✅Tehtävä sisältää modernit etätyömahdollisuudet, jossa henkilö saa itse valita missä työtä tekee.
✅Prosessin aikana ei tehty mitään psykologisia testejä, ja referenssit tsekattiin ketterästi.
✅Palkattu osaaja oli ollut 7 kuukautta työttömänä (ja on yli 50 v. ei siis ikäsyrjintää). Uskottiin, että välillä kovatkin osaajat voivat olla työttömiä, eikä se tee heistä huonoja. Ja ikä on vain numero.
✅Kukaan ei kysynyt tykkääkö hän enemmän koirista vaiko kissoista 😉
Tällaiset työnantajat ja rekrytoivat esihenkilöt ovat sellaisia, joita me todellakin tarvitsemme Suomeen enemmän!
PS. Mitä juuri sinä kaipaisit muutosta suomalaiseen rekrytointikulttuuriin?